Hevosloimet ovat suomalaisessa tallissa välttämättömiä, koska sää voi vaihdella yhden vuorokauden aikana räntäsateesta pakkaseen. Tämä artikkeli on hevosen omistajalle, joka miettii, minkä paksuinen loimi hevoselle sopii milloinkin, miten oikea koko mitataan ja miten huonosti istuva loimi tunnistetaan. Oikein valittu loimi pitää hevosen kuivana ja sopivan lämpimänä eikä hankaa. Väärin valittu loimi voi tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hevosloimet paksuuden mukaan – mitä grammat tarkoittavat
Toppaloimen lämpöä ilmoitetaan täytteen määränä grammoina neliömetriä kohden. Merkintä on kaikilla valmistajilla sama, mutta loimien lämpö vaihtelee silti hieman kuoren ja vuorin mukaan. Karkeasti jako menee näin:
0 g: sadeloimi tai ulkoloimi ilman täytettä. Se suojaa tuulelta ja vedeltä mutta ei juuri lämmitä.
50-100 g: kevyt toppaloimi syksyn ja kevään viileisiin, märkiin päiviin, noin +5…+10 asteeseen.
150-200 g: keskipaksu loimi, jota käytetään Etelä-Suomen talvessa eniten, suunnilleen 0…-10 asteen säällä.
250-300 g: paksu talviloimi kovaan pakkaseen tai keritylle hevoselle.
350-400 g: erittäin paksu loimi esimerkiksi Lapin -25 asteen pakkasiin, vanhalle tai laihalle hevoselle.
Kuoren kestävyys ilmoitetaan denier-lukuna. 600D:n kuori riittää rauhalliselle yksin tarhaavalle hevoselle. Laumassa leikkivä nuori ruuna repii sen usein jo ensimmäisenä talvena, joten sille kannattaa valita 1200-1680D:n kuori. Esimerkiksi Horzen ja Weatherbeetan perusmallit maksavat yleensä noin 60-150 €, ja kestävämmät mallit, kuten Horsewaren Rambo, noin 200-400 €.
Vuodenaikojen loimitus Suomen oloissa
Syksy on loimituksen vaikein aika. Lokakuussa voi olla aamulla nollassa ja iltapäivällä +10 astetta, ja usein sataa vaakasuoraan. Talvikarva on vasta kasvamassa, joten märkä ja tuulinen +3 aste on hevoselle usein kylmempi kuin kuiva -10 astetta. Kokenut hevosenomistaja tarkistaa ensin tuulen ja sateen ja vasta sitten lämpötilan. Tällaisina päivinä riittää usein sadeloimi tai 50 gramman loimi.
Talvella loimen tarve riippuu ennen kaikkea hevosesta. Suomenhevonen tai islanninhevonen pärjää täydessä talvikarvassa usein ilman loimea pitkälle pakkasen puolelle, kunhan heinää on tarjolla vapaasti ja tarhassa on tuulensuoja. Kerityllä lämminveriselle tai täysiveriselle tarvitaan sen sijaan usein 200-300 gramman loimi jo nollan alapuolella. Pohjois-Suomessa monella tallilla on kaksi talviloimea: keskipaksu tavallisiin päiviin ja paksu tammi-helmikuun kovimpiin pakkasiin.
Keväällä karva lähtee ja päivät pitenevät. Huhtikuun auringossa tumma loimi lämpenee nopeasti, joten aamulla sopiva 150 gramman loimi voi olla iltapäivällä jo liian lämmin. Loimi kannattaa vaihtaa kevyempään kesken päivän, jos tallissa on siihen mahdollisuus.
Kesällä käytetään ötököitä torjuvaa verkkoloimea paarmoja, mäkäräisiä ja polttiaisia vastaan. Kesäihottumaa sairastavalle hevoselle kannattaa hankkia ötökkäloimi, jossa on kaulakappale ja mahasuoja. Lisäksi tarvitaan kuivatusloimi, eli fleece- tai villaloimi, joka nostaa kosteuden hikisestä karvasta treenin tai pesun jälkeen.
Myytti: kylmänä päivänä hevonen tarvitsee aina loimen
Ihmisen tuntuma kylmästä ei sovi hevoseen. Hevonen tuottaa lämpöä ruoansulatuksessa kuituja pilkkoessaan, ja pörhistyvä talvikarva eristää yllättävän hyvin. Tutkimusten mukaan terve, talvikarvainen hevonen tulee toimeen ilman lisäsuojaa selvästi pakkasen puolella, kunhan se on kuiva ja saa riittävästi heinää.
Liian paksu loimi on yleinen ongelma. Hevonen hikoaa loimen alla, karva kastuu ja eristys menee. Kun lämpötila illalla laskee, hevonen palelee märän loimen alla enemmän kuin ilman loimea. Asian voi tarkistaa helposti viemällä käden loimen alle säkäkohtaan ja lapojen taakse. Karvan pitää tuntua lämpimältä ja kuivalta. Jos se on kostea tai kuuma, loimi on liian lämmin.
Tähän on poikkeuksia. Kerittyä hevosta, laihaa tai sairasta hevosta ja yli 20-vuotiasta hevosta, joka pitää huonosti kuntoaan, pitää loimittaa aikaisemmin. Myös hevonen, jolla ei ole tarhassa tuulensuojaa, tarvitsee usein vähintään sadeloimen.
Näin mittaat loimen koon
Loimen koko ilmoitetaan Suomessa yleensä senttimetreinä, esimerkiksi 125, 135, 145 tai 155 cm. Brittiläisissä merkeissä koko voi olla jalkoina ja tuumina, kuten 6’3″.
Mittaa mittanauhalla rinnan keskeltä lavan kärjen kautta kylkeä pitkin hännän juureen, ja pidä nauha vaakasuorassa. Lisää 5 cm, jos mitta on kahden koon välissä, tai pyöristä ylöspäin seuraavaan kokoon. Ponilla koko on tyypillisesti 105-125 cm, suomenhevosella 145-155 cm ja isolla lämminverisellä 155-165 cm.
Mitta ei kuitenkaan kerro kaikkea. Suomenhevosen rinta on usein leveä ja säkä matala, joten jotkin mallit kiristävät sen lavoista, vaikka pituus olisi oikea. Ammattilainen sovittaa loimen hevosen päälle aina ennen kuin poistaa siitä lappuja.
Hyvin istuvan loimen tunnusmerkit
Loimen etuosan pitää asettua säkän eteen niin, että säkkä ei jää puristuksiin. Kun rintasoljet ovat kiinni, rinnan ja loimen väliin pitää mahtua kämmen. Hevosen pitää pystyä laskemaan päänsä laitumelle ilman, että loimi kiristää lapoja.
Vatsavyöt ristitään vatsan alla, ja niiden ja vatsan väliin jätetään noin kämmenen leveys. Jos vyöt ovat liian löysät, hevonen voi saada kavion niiden väliin pyöriessään. Jos ne ovat liian kireät, ne hankaavat. Takajalkojen remmit kierretään toistensa läpi, jotta ne eivät hankaa reisien sisäpintoja. Loimen takareunan pitää ulottua hännän juureen asti, ja häntäremmi lisää suojaa tuulelta.
Hankaumat näkyvät ensimmäisenä lavoissa: karva ohenee ja lopulta lavoissa on paljaat kohdat. Jos näin käy, loimi on liian kapea etuosasta. Liukasvuorinen loimi tai erillinen lapasuoja auttaa, mutta yleensä kannattaa vaihtaa toiseen leikkaukseen.
Yleisimmät virheet loimituksessa
Liian lämmin loimi varmuuden vuoksi. Omistaja pukee aamulla -8 asteen pakkasessa 300 gramman loimen, mutta päivällä on nollakeli ja aurinko paistaa. Hevonen hikoaa koko päivän. Katso aamulla koko päivän sääennuste, älä pelkkää lämpömittaria.
Loimi märän hevosen päälle. Toppaloimi ei kuivata, se pitää kosteuden karvassa. Märkä hevonen kuivataan ensin fleece- tai villaloimen alla tai harjaamalla, ja ulkoloimi puetaan vasta sen jälkeen.
Rikkinäinen sadeloimi. Pienestäkin repeämästä tulee vettä täytteeseen, ja märkä täyte kylmentää hevosta. Vedenpitävyys heikkenee myös vuosien käytön ja pesujen myötä. Kyllästä kuori uudelleen pesun jälkeen. Pienet repeämät voi paikata loimiteipillä tai viemällä loimen korjaukseen.
Loimien hankinta ja huolto
Jos hevosella ei ole aiempia loimia, perusvalikoimaan riittää yleensä sadeloimi, 100-150 gramman loimi, 250-300 gramman talviloimi, fleeceloimi ja ötökkäloimi. Kaikkiaan ne maksavat noin 300-700 € merkistä riippuen. Back on Trackin keraamisilla kuiduilla vuoratut loimet ovat oma ryhmänsä, ja niitä käytetään lähinnä lihasten lämmittämiseen tallissa, ei ulkona sateessa.
Myymälässä loimea voi verrata hevosen mittoihin ja kysyä, miten eri merkkien leikkaukset eroavat. Hevostarvikkeita myyvät erikoisliikkeet tietävät usein, mitkä mallit sopivat leveärintaiselle suomenhevoselle. Laajempi katsaus hevosen varusteisiin on artikkelissa hevostarvikkeet ja hoitovälineet, ja loimia sekä muita varusteita voi selata hevostarvikkeiden tuotealueella.
Pese loimet keväällä ennen kuin laitat ne varastoon. Toppaloimen voi pestä 30 asteessa ilman huuhteluainetta, koska huuhteluaine heikentää vedenpitävyyttä. Monella tallilla Tampereen ja Helsingin seudulla käytetään myös loimihuoltoa, joka pesee, kyllästää ja korjaa loimen noin 25-50 eurolla.
UKK
Montako loimea hevonen tarvitsee yhteen talveen?
Kerimätön, hyvässä kunnossa oleva hevonen pärjää yleensä sadeloimella ja yhdellä keskipaksulla 150-200 gramman loimella. Keritty tai helposti palelevaa hevosta varten kannattaa hankkia lisäksi 300 gramman loimi kovimpia pakkasia varten.
Miten tiedän, onko hevosellani kylmä vai kuuma loimen alla?
Työnnä käsi loimen alle säkäkohtaan ja lapojen taakse. Lämmin ja kuiva karva on hyvä merkki. Kostea tai kuuma karva tarkoittaa, että loimi on liian lämmin. Kylmät korvat eivät yksinään kerro, että hevonen palelee, mutta tärisevä ja selkä köyryssä seisova hevonen palelee.
Voiko saman loimen koon valita eri merkeiltä?
Ei välttämättä. Sama senttimittainen koko voi olla eri merkeillä eri levyinen ja syvä. Sovita loimi aina ennen kuin poistat lappuja, ja tarkista lavat ja säkkä hevosen liikkuessa.
Loimen valinta yhdellä säännöllä
Valitse loimi hevosen, ei oman tuntumasi mukaan. Ensin katsotaan sää, eli tuuli, sade ja lämpötila koko päivältä. Sen jälkeen huomioidaan hevosen karva, kunto ja ikä ja vasta lopuksi loimen grammat. Kun loimi on oikean kokoinen, sitä ei tarvitse säätää jatkuvasti. Kun paksuutta vaihdetaan sään mukaan, hevonen pysyy kuivana ja tasaisen lämpimänä koko vuoden.