Hyönteisproteiini lemmikinruoassa kiinnostaa erityisesti koiranomistajia, joiden koira kärsii ruoka-allergiasta, sekä niitä, jotka haluavat pienentää lemmikin ruokinnan hiilijalanjälkeä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä hyönteisproteiini tehdään, miten se sopii koiralle ja kissalle ja kuinka suuri sen ympäristöhyöty todellisuudessa on. Lopuksi tiedät, milloin vaihto kannattaa ja milloin siitä ei ole juuri hyötyä.
Mistä hyönteisproteiini lemmikinruoassa tehdään
Valtaosa lemmikkiruoissa käytetystä hyönteisproteiinista tulee mustasotilaskärpäsen toukista (Hermetia illucens). Muita lähteitä ovat jauhomatojen toukat ja sirkat, mutta niitä näkee kaupallisissa koiranruoissa harvemmin. Toukat kasvatetaan, kuivataan ja jauhetaan proteiinijauhoksi, josta erotetaan usein myös rasva omaksi raaka-aineekseen.
Kuivatussa toukkajauhossa on tyypillisesti 40-60 % proteiinia ja runsaasti rasvaa. Aminohappokoostumus muistuttaa enemmän kalajauhoa kuin kasviproteiineja, joten se on koiralle täysipainoinen proteiininlähde. Toukissa on lisäksi kitiiniä, joka toimii suolistossa osittain kuidun tavoin.
Kaupoissa on tarjolla sekä täysin hyönteispohjaisia ruokia että sekoituksia. Esimerkiksi Green Petfoodin InsectDog-sarja perustuu kokonaan hyönteisproteiiniin, kun taas Purina Beyond Nature’s Protein -ruoassa hyönteisten rinnalla on kanaa. Ero kannattaa tarkistaa koostumuksesta, koska allergiselle koiralle sekoitus ei käy.
Hyönteisproteiinin ympäristövaikutus – mitä luvut kertovat
Hyönteisproteiinin ympäristöetu perustuu kolmeen asiaan. Toukat muuttavat rehun proteiiniksi selvästi tehokkaammin kuin nauta tai sika, ne tarvitsevat murto-osan maa-alasta ja vedestä, ja mustasotilaskärpäsen toukkia voidaan ruokkia elintarviketeollisuuden sivuvirroilla, kuten panimomäskillä tai vihannesten kuorilla.
Kasvatus vaatii kuitenkin lämpöä. Toukat viihtyvät noin 27-30 asteessa, joten Suomen ja muun Pohjois-Euroopan talvessa kasvattamon lämmitys kuluttaa paljon energiaa. Jos lämpö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, ilmastohyöty pienenee huomattavasti. Elinkaarianalyyseissa hyönteisproteiinin päästöt vaihtelevat kasvattamon energialähteen ja rehun mukaan jopa moninkertaisesti.
Toukkien ruokinta ratkaisee paljon. Jos toukat syövät hävikkiä, joka muuten päätyisi biokaasulaitokseen tai kompostiin, hyöty on todellinen. Jos ne syövät viljaa, jonka voisi syöttää suoraan tuotantoeläimille, etu kapenee.
Myytti: hyönteisruoka on aina ekologisempi kuin lihapohjainen ruoka
Tavallinen väärinkäsitys on, että hyönteisruokaan vaihtaminen pienentää lemmikin ympäristökuormaa automaattisesti ja merkittävästi. Todellisuudessa perinteinen koiranruoka sisältää jo valmiiksi paljon teurastuksen sivutuotteita, kuten sisäelimiä, rustoa ja lihajauhoa, joille ei ole juuri muuta käyttöä ihmisravintona. Niiden laskennallinen ympäristökuorma on pieni, koska ne syntyvät joka tapauksessa.
Vertailu kannattaa siis tehdä oikein. Kun hyönteisproteiinilla korvataan naudanlihaa tai lohifileetä, hyöty on suuri. Kun sillä korvataan kanan sivutuotejauhoa, ero on paljon pienempi ja voi lämmitysenergiasta riippuen kaventua lähes olemattomaksi. Kokenut ravitsemusasiantuntija katsoo ensin, mitä raaka-ainetta hyönteinen todellisuudessa korvaa.
Ruokinnan määrä vaikuttaa ympäristökuormaan usein enemmän kuin raaka-aine. Ylipainoisen labradorinnoutajan annoksen pienentäminen 20 prosentilla vähentää päästöjä enemmän kuin moni raaka-ainevaihto. Lisää ympäristöystävällisiä valintoja löytyy artikkelista lemmikkien ekologiset tarvikkeet.
Hyönteisproteiini allergiselle koiralle
Hyönteisproteiinin selvin käytännön hyöty liittyy ruoka-aliergioihin. Koska suomalaiset koirat eivät ole juuri koskaan syöneet hyönteisiä, se toimii uutena proteiininlähteenä eliminaatiodieetissä. Tyypillinen tilanne on tuttu monelle omistajalle: koira raapii korviaan ja nuolee tassujaan, kana- ja lohiruoat on jo kokeiltu, eikä hydrolysoitu eläinlääkärin ruoka maistu.
Eliminaatiodieetti kestää yleensä 8-12 viikkoa, ja sen aikana koira ei saa mitään muuta: ei herkkuja, ei puruluita eikä pöydän tähteitä. Moni koe epäonnistuu juuri siksi, että perheen lapsi antaa kanapohjaisen makupalan. Tarkemmat ohjeet löytyvät artikkelista koiran ruoka-allergia ja ruokavalion valinta.
Poikkeuskin on olemassa. Hyönteisten tropomyosiini muistuttaa pölypunkkien ja äyriäisten vastaavaa proteiinia, joten pölypunkkiallergiselle koiralle hyönteisruoka voi aiheuttaa ristireaktion. Jos koiralla on todettu punkkiherkkyys, asiasta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa ennen vaihtoa.
Sopiiko hyönteisproteiini kissalle?
Kissa on pakollinen lihansyöjä, ja sen ruokavalion on sisällettävä riittävästi tauriinia, arakidonihappoa ja A-vitamiinia valmiissa muodossa. Hyönteisproteiini sopii kissanruokaan, kunhan nämä lisätään, ja hyvin koostetuissa täysravinnoissa ne on huomioitu. Hyönteispohjaisia kissanruokia on Suomessa kuitenkin selvästi vähemmän kuin koiranruokia.
Kissat ovat myös tarkempia mausta. Moni kissa hylkää uuden kuivaruoan, ja hyönteisruoan hieman pähkinäinen tuoksu ei miellytä kaikkia. Vaihto kannattaa tehdä hitaasti, 10-14 päivän aikana.
Ruokaan vaihtaminen askel askeleelta
Siirtyminen hyönteisruokaan onnistuu samalla tavalla kuin muihinkin ruokiin:
- Päivät 1-3: noin 25 % uutta ruokaa vanhan joukossa.
- Päivät 4-6: puolet ja puolet.
- Päivät 7-9: noin 75 % uutta ruokaa.
- Päivästä 10 alkaen: pelkkää uutta ruokaa.
- Seuraa ulostetta ja ihoa vähintään kuukauden ajan.
Annoskoko kannattaa tarkistaa pakkauksesta, koska hyönteisruoan energiatiheys poikkeaa usein aiemmasta ruoasta. Esimerkiksi 20-kiloinen keskivertoaktiivinen koira syö tyypillisesti 250-300 grammaa kuivaruokaa päivässä, mutta luku vaihtelee merkeittäin.
Yleisimmät virheet hyönteisruoan kanssa
Herkkujen unohtaminen. Koira syö hyönteisruokaa, mutta saa edelleen kana- tai naudanlihaherkkuja. Allergiaoireet jatkuvat, ja omistaja päättelee virheellisesti, ettei ruoka toimi.
Ostetaan koostumusta lukematta. Pakkauksessa voi olla suuri hyönteiskuva, vaikka hyönteisiä on vain 10-20 % ja pääraaka-aineena on kana. Ympäristövaikutuksen ja allergian kannalta ainesosaluettelon järjestys on se, joka ratkaisee.
Odotetaan tuloksia liian nopeasti. Ihon ja turkin muutokset näkyvät aikaisintaan 6-8 viikossa, koska iho uusiutuu hitaasti. Kahden viikon jälkeen luovuttaminen on liian aikaista.
Hinta ja saatavuus Suomessa
Hyönteispohjainen kuivaruoka maksaa Suomessa tyypillisesti noin 10-20 € kilolta, kun peruskuivaruoan kilohinta on usein 4-10 €. Keskikokoisen koiran ruokinta voi siis maksaa 20-40 € enemmän kuukaudessa. Valikoima on laajin suurten kaupunkien, kuten Helsingin, Tampereen ja Oulun, erikoisliikkeissä. Pienemmillä paikkakunnilla ruoka joutuu usein tilaamaan.
UKK
Onko hyönteisproteiini turvallista koiralle?
Kyllä. EU:ssa rehukäyttöön sallitut hyönteislajit kasvatetaan valvotusti, ja niiden proteiini sulaa koiralla hyvin. Pölypunkkiallergiset koirat ovat poikkeus, sillä niillä ristireaktio on mahdollinen.
Voiko hyönteisruokaa antaa pennulle?
Voi, jos ruoka on tarkoitettu pennuille tai kaikille ikävaiheille. Suurten rotujen pennuilla kalsiumin ja fosforin suhde on erityisen tärkeä, joten pakkauksesta kannattaa tarkistaa, että ruoka on täysravinto kasvavalle koiralle.
Onko hyönteisruoka aina ilmastoystävällisempi valinta?
Ei aina. Hyöty riippuu siitä, mitä raaka-ainetta hyönteinen korvaa, millä toukat ruokitaan ja millä energialla kasvattamo lämmitetään. Naudanlihaan verrattuna ero on suuri, mutta sivutuotepohjaiseen kanaruokaan verrattuna pieni.
Milloin vaihto kannattaa
Hyönteisproteiini on erinomainen vaihtoehto koiralle, jolla on ruoka-allergia tai jolle tavalliset proteiinit eivät sovi. Ympäristön kannalta se on hyvä valinta silloin, kun se korvaa punaista lihaa tai fileekalaa ja valmistaja kertoo avoimesti toukkien rehusta ja kasvattamon energiasta. Jos koira voi hyvin nykyisellä sivutuotepohjaisella ruoalla, oikea annoskoko ja turhien herkkujen karsiminen pienentävät ympäristökuormaa usein yhtä paljon ja ilman lisäkustannuksia.